Nummen ja Pusulan alueiden kylien yhdistysten kannanotto

Kyläasiamies voi olla yhdistyksesi/järjestösi tukena myös kannanoton tekemisessä.

Kylien elinvoimaisuus ja vetovoimaisuus on kylien palvelutasosta riippuvainen. Maallemuuton motiiveja erittelevissä tutkimuksissa päädytään tyypillisesti samoihin perusteluihin. Muuttajat arvostavat elinympäristössään luonnonläheisyyttä, omaa tilaa, rauhallisuutta ja vapautta riippumatta siitä, minkä tyyppiselle maaseudulle he ovat muuttaneet. Elinympäristön koetut heikkoudet ovat sen sijaan erilaisia erityyppisillä maaseutualueilla. Kaupunkien läheisellä maaseudulla ongelmana pidetään esimerkiksi liikkumisesta aiheutuvia kustannuksia, ja harvaan asutulla maaseudulla palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien puuttumista. Kun ihmisiä pyydetään määrittelemään hyvä elinympäristö, luonnonläheisyyden ohessa korostuvat tyypillisesti hyvät palvelut ja toimivat liikenneyhteydet. Suomi jatkaa kaupungistumista. Varsinkin pääkaupunkiseudun kasvaessa Lohja voisi olla voittaja parantaessaan vetovoimaansa tekemällä jo olemassa olevasta maaseutukaupungista vetoavan, sillä erityisesti lapsiperheet hakeutuvat muutamien kymmenien kilometrien päähän suurista kaupungeista (Mari Vaattovaara, Kaupunkitutkimusinstistuutin johtaja, professori, HY/ Yle 23.2.2019) Tuolloin toimivat palvelut on veto- ja pitovoimatekijä.

Nummen ja Pusulan kylien edustajat olivat yhteydessä kyläasiamieheen ja keskustelimme kyläläisten hädästä palvelujensa säilyttämisen puolesta ja kuinka alueiden asukkaiden, niin iäkkäiden, lapsiperheiden kuin nuorten ja työikäistenkin palveluja tunnutaan ajavan alas. Kuinka houkutella Lohjalle lisää asukkaita, jos ei nykyisistäkään pidetä huolta, oli suuri murhe keskusteluissa. Alla kannanotto, jonka Länsi-Uusimaa, Ykköslohja ja Karkkilantienoo julkaisivat. Länsi-Uusimaan mielipidepalstalla kirjoitus oli samana päivänä, kun samaiset edustajat luovuttivat valtuustolle adressin, jonka oli allekirjoittanut 1 700 kyläläistä.

KANNANOTTO:

Me allekirjoittaneet yhteisöt ja järjestöt vetoamme Lohjan poliittisiin päättäjiin, ettei entisen Nummi-Pusulan alueen palveluja enää vähennetä, eikä niihin kohdisteta enempää säästötoimenpiteitä.

Suomi jatkaa kaupungistumista. Varsinkin pääkaupunkiseudun kasvaessa Lohja voisi olla voittaja parantaessaan vetovoimaansa tekemällä jo olemassa olevasta maaseutukaupungista vetoavan, sillä erityisesti lapsiperheet hakeutuvat muutamien kymmenien kilometrien päähän suurista kaupungeista (Mari Vaattovaara, Kaupunkitutkimusinstistuutin johtaja, professori, HY/ Yle 23.2.2019) Tuolloin toimivat palvelut on veto- ja pitovoimatekijä.

Lapsiperheet ovat merkittäviä veronmaksajia ikääntyvälle kaupungille. Lohjan vetovoimaisuudesta huolehtiminen edellyttää palvelujen tuottamista veronmaksajien tarpeista ja toiveista lähtien. Monimuotoinen kouluverkko ja toimiva palveluverkko muutoinkin on houkutteleva tapa saada uusia veronmaksajia (erityisesti lapsiperheitä) Lohjalle.

Lohjan valttikortti erinomaisten liikenneyhteyksien lisäksi on rauhallinen ympäristö. Vihdissä on määrätietoisesti kaavoitettu kohti Nummelan eteläosia ja samalla hyvien liikenneyhteyksien läheisyyteen. Lohjalla voisi tutkia Vihdin toimivaa mallia ja oppia siitä. Lohjalla on samat edut, hyvät työmatkayhteydet itään, länteen ja pohjoiseen. Lohjan vahvuus on kehittämisinto ja eteenpäin katsominen. Valtavien monumenttien kehittämisen lisäksi monitoimijataloajatus ja monikäyttöisyys toimii myös pienemmissä kouluissa. Näin saisimme tarjottua palveluja kaikille asukkaille alueilla, joilta esimerkiksi joukkoliikenteen heikkenemisen myötä ei ole mahdollista lähteä esim. harrastamaan kauemmaksi.  Asukkaat ovat monessa kylässä myös kehittäneet näitä liikuntamahdollisuuksia, näin tuetaan kaupunkistrategian osallistamisajatusta. Tässä on erinomainen mahdollisuus yhteistyöhön kaupungin ja asukkaiden kanssa. Tässä on kyse ih­mis­ten pal­ve­luis­ta, Lohjan ta­sa­pai­noi­ses­ta ke­hit­tä­mi­ses­tä, pää­tös­ten ai­heut­ta­mis­ta ker­ran­nais­vai­ku­tuk­sis­ta sekä kaupungin ve­ro­tu­lois­ta.

Me allekirjoittaneet yhdistysten ja järjestöjen edustajat toivomme nykyistä tiiviimpää yhteistyötä kaupungin eri tahojen kanssa. Avoin yhteistyö palvelu- ja kouluverkkoasioissa on sekä kaupungin että sen asukkaiden, eli kaikkien osapuolten etu. Yhteistyöllä mm. yhdistysten ja järjestöjen, Lohjan Kylien, aluetoimikuntien ja kaupungin kesken palveluverkkoa voidaan toteuttaa siten, että Lohjaa kehitetään vieläkin paremmaksi paikaksi asua, kouluttautua ja työskennellä.

Maallemuuton motiiveja erittelevissä tutkimuksissa päädytään tyypillisesti samoihin perusteluihin. Muuttajat arvostavat elinympäristössään luonnonläheisyyttä, omaa tilaa, rauhallisuutta ja vapautta riippumatta siitä, minkä tyyppiselle maaseudulle he ovat muuttaneet. Elinympäristön koetut heikkoudet ovat sen sijaan erilaisia erityyppisillä maaseutualueilla. Kaupunkien läheisellä maaseudulla ongelmana pidetään esimerkiksi liikkumisesta aiheutuvia kustannuksia, ja harvaan asutulla maaseudulla palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien puuttumista. Kun ihmisiä pyydetään määrittelemään hyvä elinympäristö, luonnonläheisyyden ohessa korostuvat tyypillisesti hyvät palvelut ja toimivat liikenneyhteydet

Me allekirjoittaneet yhteisöt ja järjestöt vetoamme Lohjan poliittisiin päättäjiin, ettei entisen Nummi-Pusulan alueen palveluja enää vähennetä, eikä kohdisteta säästötoimenpiteitä.

Tavola-Seura ry
Saukkolan kylätoiminta yhdistys ry
Kyynäräjärven ymp.n Pienviljelijä yhdistys ry
Nummen työväen yhdistys ry
Nummen kyläyhdistys ry
Nummen aluetoimikunta
Eläkeliiton Nummen yhdisty ry
Saukkolan Martat
Jättölän kylätoiminta yhdistys ry
Nummi-Seura ry
FC-Saukkola Pallo ry
Pro Pitkäjärvi ry
Leppäkorven-Järvenpään kylätoiminta yhdistys ry
Nummen Maaseutunaiset ry
Nummen Kipinä ry

Eläkeliiton Pusulan Yhdistys

Kärkölän kyläyhteisö

Taustan kyläseura

Ikkalan kyläyhdistys ry

LÄHTEET:                                   https://areena.yle.fi/1-4573814 Mari Vaattovaara, Kaupunkitutkimusinstituutin johtaja, professori, HY

                                               https://www.ruralpolicy.fi/files/1850/YTR6WEB.pdf, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 6/2011, Maarit Sireni Maaseudun harvuus ja väljyys

                                                    Kyläsuunnitelma, Nummen kyläyhdistys ry, http://nummilaiset.fi/kylasuunnitelma

                                                    Nummen aluetoimikunta/kampustyöryhmä, Oinolan kampuskyselyn tulokset 2015 https://www.slideshare.net/AluetoimikuntaNummi/kampus-kyselyn-tuloksetv10

Nummen ja Pusulan alueiden kylien yhdistysten kannanotto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Siirry sivun alkuun