Lohjan Kylät ry

Kylä- ja asukasyhdistysten yhteistyöjärjestö

Lohjan kylät ja kaupunginosat kirja – palautetta kylästä

Vuonna 2009 päätti silloin vasta vuoden ikäinen Lohjan Kylät ry käynnistää kyläkirjaprojektin. Tavoitteeksi asetettiin Lohjan kylien ja kaupunginosien esittely sekä vakituisille että kesälohjalaisille ja heidän vierailleen.

Kirjan mukana voit tehdä kotioloissa kiertomatkan Lohjalla, jos se on jäänyt tekemättä. Näet monimuotoisen Lohjan paikallisten asukkaiden silmin. Kirja sopii erinomaiseksi matkaoppaaksi silloin, kun päätät lähteä tutustumaan Lohjan eri osiin.

Kirja arvoitiin alun perin valmistuvan 2010-luvun alkupuolella. Kuntaliitoskeskustelujen käynnistyttyä päätettiin aikataulua siirtää. Haluttiin varmistua siitä, että kirja on valmistuessaan ajankohtainen ja sellaisena mahdollisimman pitkään säilyy.

Kirja kattaa 42 toiminnallisesti yhtenäistä aluetta, joista jokaisesta on yksi tekstikokonaisuus. Kaikki laajan Lohjan 189 kylää ja kaupunginosaa ovat mukana. Alueen esittelyn alussa on kartta, jossa vesistöistä, saarista, kirkoista/pyhätöistä, kouluista, luontokohteista, seuran/kylätaloista, nähtävyyksistä ja kartanoista on merkintä ikoneina.

Kaikki tekstit ja valokuvat on tehty talkootyönä. Kirjoittajia on yli 70, kuvaajia yli 60. Lisäksi käyttöön on saatu kuvia 20 yksityishenkilön arkistoista, Lohjan Museolta sekä Lohjan Matkailupalvelun kuvapankista.

Kirjan voit tilata kirjaverkkokaupastamme https://lohjankylat.mycashflow.fi/

Olemme saaneet myös muutaman korjauspyynnön kirjan julkaisun jälkeen. Tässä niistä yksi, kirjaa varten tiivistetään:

Lohjan kylät ja kaupunginosat – kirjan perusteella tullut palaute ja korjauspyyntö:

Tuula Sorainen ja Leo Dammert (teksti)

Tarkastanut Olavi Leikola ja Vesa Hänninen

”Ylioppilastutkintoon johtavia kouluja ei Lohjan seudulla ollut 1800-luvulla, joten nummilaiset joutuivat lähtemään lähinnä Helsinkiin saamaan korkeampaa opetusta. Yhteiskoulu perustettiin Lohjalle vuona 1914 ja sen perustaja ja ensimmäinen johtaja oli ylioppilas, opettajakandidaatti Väinö Eloniemi. Hänen isänsä oli Nummella vuonna 1860 syntynyt Berndt Kahlroth, puuseppä ja myöhemmin taidekauppias. Ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat Lohjan Yhteiskoulusta keväällä 1921. Ensimmäisinä nummilaisista valmistui ylioppilaaksi Lohjalta Pasan tytär Lempi Koskijoki keväällä 1921 sekä Pirkkulan Lauri Mela ja Jakovan Mauri Hiidenheimo keväällä 1923.

Nummelta lähdettiin oppikouluun lähinnä Lohjalle. Vounna 1947 heräsi ajatus oppikoulun perustamisesta Nummelle. Valtioneuvosto myönsi 27.5.1948 Nummen yhteiskoulun kannatusyhdistykselle toimiluvan 5-luokkaisen keskikoulun perustamiseen ja koulu aloitti toimintansa 1.9.1948. Koulutaloksi valittiin aluksi Saukkolan Mäntsälännummella sijaitseva Metsämaja (entinen suojeluskunnan ampumamaja). Tähän mahtui kaksi luokkaa ja seuraavana vuonna kolmatta luokkaa varten vuokrattiin tilat Nummen Osuusmeijeriltä sekä seuraavana vuonna tilat Metsämajaa vastapäätä olevasta Kaunisharjun päärakennuksesta.

Varsinaisen koulurakennuksen paikasta päätettäessä mielipiteet jakautuivat kahtia, osa kannatti paikaksi Oinolaa ja osa Saukkolan Mäntsälännummea. Kun lopullisesti sitovaa päätöstä ei saatu aikaan, niin paikkakysymystä selvittämään valittu toimikunta päätti lopulta keväällä 1951 rakentaa väliaikaisen koulutalon Metsämajan läheisyyteen Arvo ja Fanni Melan lahjoittamalle tontille. Rakennuksen perustukset tehtiin koulun lähialueen asukkaiden talkootyönä ja rakennustyö annettiin urakalle. Rakentamisen rajoituksen takasivat pitäjän itäisen puolen yksityishenkilöt. Neljän luokkahuoneen, aulan ja opettajahuoneen sisältävä rakennus valmistui syyskuun 1951 alussa. Valtionapua koulu alkoi saada toimittuaan ensin kaksi vuotta perustamispääomalla ja lainalla, jota Kannatusyhdistyksen johtokunnan jäsenet henkilökohtaisesti takasivat. Nummen kunnan lisäksi koulua tukivat taloudellisesti myös Pusulan ja Suomusjärven kunnat.

Pian koulun oppilasmäärä kasvoi niin, että tämä väliaikainen koulurakennus tuli liian pieneksi. Uusi koulutalo päätettiin rakentaa Toivo ja Taimi Saloniemen lahjoittamalle tontille. Koulu muutti uuteen koulurakennukseen maaliskuussa 1957.

Vuonna 1964 saatiin lupa lukion perustamiseen ja näin Nummen Yhteiskoulu kasvoi 8-luokkaiseksi. Koulun nimi muuttui 1976 Nummen yläasteeksi ja lukioksi ja Nummen ja Pusulan kuntaliitoksen jälkeen 1981 nimi muuttui Nummi-Pusulan yläasteeksi ja lukioksi. Lukion toiminta on nyt päättynyt ja viimeiset ylioppilaat valmistuivat keväällä 2018. Nummilaisten on jälleen lähdettävä Lohjalle saadakseen korkeampaa yliopistoon johtavaa opetusta, eli ollaan samassa tilanteessa kuin vuosina 1914-1947, jolloin nummilaiset saivat perusopetuksen kotiseudullaan, joka tuolloin oli kansakoulu, mutta oppikouluun piti lähteä Lohjalle. Erona vain on se, että nyt kaikille kotiseudulla annettava opetus on peruskoulu/yläkoulu, mutta yliopistoon johtavaan lukioon pitää mennä Lohjalle – etäisyydet ovat pysyneet samana, mutta julkiset liikenneyhteydet ovat nyt paljon huonommat kuin 70 vuotta sitten, vaikka entinen Nummen pitäjä onkin liitetty Lohjaan.”

Vastaanotamme palautetta edelleen kirjastamme.

Lohjan kylät ja kaupunginosat kirja – palautetta kylästä
Siirry sivun alkuun