Lohjan Kylät ry

Kazakstanilainen illanvietto Leppäkorvessa 10.8.2019

Lohjalla on tavattoman paljon upeita kyläalueita, erilaisia kylätoimintoja ja monenlaisia kyläläisiä. Kyläasiamiehenä pääsee kurkistamaan moneen toimintaan, taustoihin, ihmisiin ja tapahtumiin ja joka kerta sitä rakastuu seutuunsa enemmän ja enemmän.

Leppäkorpi-Järvenpää

Monesti olemme miettineet mikä saa ihmisen aktiiviseksi, mikä vetää kylätoimijaksi tai yleensä yhdistystoimijaksi ja Leppäkorpi-Järvenpää kylässä tuntee syyn lähteä toimintaan.

Kulttuuriyhdistys Saule ry järjesti kulttuuritapahtuman, Kazakstanilaisen iltaman, jossa pääosissa olivat ilo, musiikki ja tanssi. Tapahtuma on yksi Lohjan Kesän tapahtumista. Päiväksi oli valikoitunut kazakstanilaisen kulttuurin uudistajan, kazakin runoilija Abai Qunanbaiulyn 175 vuotis merkkipäivä.

Tervetuliaissanojen jälkeen saimme nauttia musiikista ja tanssista. Oli ihanaa, miten aina joko ennen tai jälkeen laulua ja tanssia meille kerrottiin, mistä laulussa tai tanssissa oli kyse. Ensimmäisessä tanssissa meidät kutsuttiin kotiin ja tarjottiin hyvää.

Pian kävi selväksi, että kazakstanilaisessa musiikissa on kyse muustakin kuin musiikin kuuntelusta. Kyse on osallistumisesta, musiikin mukana tanssitaan ja vaikka se suomalaisesta tuntuukin epämukavuusalueelle menemisestä, moni osallistui innolla ja ilolla (jäykkä kyläasiamies istui aluksi ja keskittyi kuvaamiseen) ja lopulta kyläasiamieskin innostui tanssimaan. Ihana kokemus!

Tanssin iloa

Vaikka kulttuuriyhdistys toikin nyt esiin ilon, musiikin ja tanssin, on heidän toiminnassaan kyse myös muustakin. Yhdistyksen jäsenet ovat aktiivisesti mukana kylän muussakin toiminnassa, kuten niin monessa muussakin kylässä ja yhdistyksessä on huomattu. Aktiivi on aktiivi monessa.

Tanssin lisäksi he myös opettavat lapsilleen äidinkieltään ja pitävät myös tällä tavalla huolta siitä, että juuret ovat niin nykyisessä kotimaassa kuin Kazakstanissa sekä tuodaan tutuksi kazakstanilaista kulttuuria.

Yllätysesiintyjävieras Uzbekistanista
Erkki Pohjonen kertoo matkasta

Saimme kuulla illanvieton alussa myös yhdistyksen keväisestä matkasta Kazakstaniin, suuriin Nauryz-juhliin yhdessä Nummi-Pusulan tanhuujien kansantanssiryhmän kanssa. Matkan juhliin he taittoivat junalla ja kertomuksista päätellen matka oli täynnä upeita kokemuksia ja elämyksiä. Nauryz-juhlasta alkoi paimentolaisten uusi vuosi ja se on Kazakstanin suurin juhla ja sitä on vietetty tuhansia vuosia, tosin Neuvostoliiton aikana juhla oli kielletty. Yhteistyö ja ystävyys, kohteliaisuus ja toisten huomioiminen on suuressa osassa kazakstanilaisessa kulttuurissa. Se näkyi kauniisti myös tapahtumassa, jokainen huomioitiin, jokainen kutsuttiin tanssiin ja ilo oli läsnä kokoajan.

Lapset laulavat
Pöydissä suolaista ja makeaa tarjolla
Lattialla istuminen on Kazakstanilainen tapa
Värejä, iloa, tanssia ja naurua
Tanssin jälkeen oli hyvä hetki viuhkalle

Yhteistyö ja toisten arvostus näkyi myös siinä, että yhdistykselle ja illan kululle oli tärkeää kulttuurinen vaihto, eli illan aikana tanhuujat opettivat juhlaväelle Suomen ainoaa muistiinmerkittyä suomalaista kilpatanssia, tikkuristitanssia. Tikkuristitanssi on perinteisesti miesten tanssi, mutta se ei hidastanut juhlaväkeä.

Tanssiaskelten opettamista

Ilta oli täynnä iloa, värejä, tanssia, hyvää ruokaa ja ihania kohtaamisia.

kuva: Väinö Alimkhanov

Tiedättekö muuten, mikä yhdistää Kazakstania ja Lohjaa?

Kazakstanilaisen tarinan mukaan omena on alkujaan Kazakstanista kotoisin ja omenan viljelyn juuret sieltä lähtöisin.

Kazakstanilainen illanvietto Leppäkorvessa 10.8.2019

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Siirry sivun alkuun